Pakkasen pohjat -piirakka

Tulipa niin hyvää, että oho. Vaivoin saan pidäteltyä itseäni, etten nappaa nassuuni kaikkea heti, huomisen evääksihän tuo on tarkoitettu. (Pääasiallinen maku on oikeastaan sulanut juustoraaste, joka tietysti on aina hyvää. Pitäisiköhän siltikin joskus kokeilla jotain ei kermaan, voihin ja juustoon upotettua...)

Pohja oli vanha tuttu Hellapoliisilta napattu:

Arvaa kenen käsialaa? Tuo viimeinen merkkaa siis vettä.

(Voi, suola ja jauhot nypitään muruiksi, lisätään vesi, sekoitetaan tasaiseksi ja levitellään piirakkavuokaan.)

Täytteeksi heitin pakkasesta vihoviimeisen sienipussin (kangasrouskuja) ja kolme palleroa pinaattia, tuorepuolta edusti yksi punasipuli. Lisäksi purkki kermaa, noin desin verran juustoraastetta ja yksi muna sekä ripaukset suolaa ja mustapippuria - siinä se. Uunissa piirakka viihtyi aika kauan, ensin kiertoilmalla noin kahdessa sadassa ja sitten vielä tovin noin 150 asteessa alalämmöllä.

Pacman!

Nyt on taas pakkasessa lisää tilaa uusille herkuille! Toivottavasti lauantaiksi suunniteltu keruuretki toteutuu tai pian menee siisönit vallan ohitse.

Ps. Lempisalaattireseptejä otetaan edelleen vastaan, mutta niiden lisäksi toivoisin myös uusia tuulia piirakkapohjien saralle. Hyvää tuokin, mutta ainahan se vaihtelu virkistäisi.