maanantai 29. huhtikuuta 2013

Pihvinpurijat


Eilen koettelin rajojani ja yritin paistaa punajuuripihvejä. Maku oli oikein mainio, mutta koostumus vähän niin ja näin. Luulen, ettei ongelma ole niinkään taikinalähtöinen, vaan kyse on ennemminkin kärsimättömyydestäni. Lettujenkin kanssa olen ihan onneton. Jotenkin se lieden ääressä seisominen ja kellon vahtaaminen eivät vain kuulu omaan käsitykseeni kivasta kokkailusta.

Mutta, kuten sanottua, pihvit olivat varsin maistuvia koossapysymisongelmistaan huolimatta, joten kirjataanpas ylös, mitä niihin oikein tulikaan. 

Alkuperäinen ohje aiemminkin mainitusta opuksesta Rakkautta, oliiveja ja timjamia - Hyvän olon ruokaa (Anna Bergenström ja Fanny Bergenström, 2004), oma sovellukseni meni näin:

Punajuuripihvit
3 keskikokoista perunaa (keitettynä)
4 vähän pienemmän puoleista punajuurta (keitettynä)
1 muna
vajaa tl suolaa
noin 1 tl yrttimausteita
ehkä ruokalusikallisen verran korppujauhoa tai muuta vastaavaa
(olen säästänyt kuivuneita leivänpaloja [...], 
ja pistin nyt yhden palasiksi vasaran ja leivinpaperin avulla)

Muhjaa perunat itsellesi sopivalla tavalla. Raasta punajuuret perunoiden joukkoon (tai tee kuten minä, ja laita joku muu raastamaan, jos et itse jaksa). Lisää joukkoon muut ainekset ja sekoittele tasaiseksi haarukalla. Anna maustua 10-15 minuuttia, muotoile pihveiksi
ja paista muutama minuutti molemmin puolin.


Meillä pihvit tarjoiltiin keitetyn ohran, salaatin ja jogurttikastikkeen kera. Salaatissa oli kaalta, purjoa, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja avokadoa (sekä hamppuöljyä, omenaviinietikkaa, suolaa ja mustapippuria), jogurttikastikkeen maustoivat chilikastike, omenaviinietikka, suola, sokeri, pippuri ja yrtit, muistaakseni ainakin timjami ja basilika. Hyvää oli!

Nyt olisi ryhdyttävä ikkunanpesuun (projekti etenee hitaasti, mutta varmasti), huomista vapunaattoa kun olisi mukavampi juhlia kirkkain akkunoin. Lupasin tehdä pitopöytään omena-basilikatortun (sellaista tekivät koulussa luokkakaverit ja jestas sentään, kun oli herkullista), raportoin siitä sitten myöhemmin. Miehenpuolikkaan sain houkuteltua (eli kiristettyä) tekemään perunasalaatin. En ole muistaakseni itsekään koskaan tullut mokomaa tehneeksi, joten odotan lopputulosta mielenkiinnolla!

Kuva täältä
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - hyvää vappua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti