Olen virkannut pinkkejä ympyröitä pinkkien kynttilöiden valossa, pinkin Buddhan ja pinkkien leikkisotilaiden valvovien silmien alla, auringonlaskun värjätessä taivaan pinkiksi. Lämmitin myös saunan, ja pohdiskelin, että harvemmin sitä lauteilta saa parkkipaikkaa ihailla.
Yksin oleminen on minulle nykyään varsin vierasta, ja olenkin suhtautunut siihen kuin johonkin eksoottiseen ja kiehtovaan muukalaiseen. Uskon, että ystävystymme pikku hiljaa. Kiitos vaan J!
Nyt odottaisi hapankaalisavotta radan tuolla puolen. Elämässä on todella paljon kaikkea juuri nyt, mutta eihän ihmiselle enempää anneta, kuin minkä jaksaa kantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti