sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kirahvikoalalintu

Jottei tämä nyt menisi ihan ruokablogihommiksi, kerrottakoon, että teen minä jotain muutakin. Kuten vaikkapa vetoketjun vetimiä (voi käyttää monikkoa, jos on yhden tehnyt, kyllä vaan).

Lähtökohta oli se, että takista irtosi vetoketjun vedin. Väliaikaisratkaisuna toimi hyvin hakaneula, mutta eihän se välttämättä takin kaunistus ole, varsinkin jos kyse on sellaisesta "maailman ankein, mutta ah niin mukava" -luonteisesta päälysvaatteesta kuten itselläni. (Kavereiden kesken pitämässämme Marttakerho!:ssa, jossa ko. askartelua harjoitin, tätä naureskeltiinkin, että harvemmin voi mistään muusta kuin pukineesta sanoa moisen lauseen... Vai tuleeko jotain muuta mieleen?).

Inspiraationa toimi Anu Harkin kirjasta Viritetty (2007) napattu villakirahvin ohje.


Ja miltä lopputulos näytti:


Tämä voisi nyt kyllä mennä sinne Nailed it! -osastoon, mutta pah. Tarvitsin vetoketjun vetimen, ja sellaisen sain - siis onnistuin. Olen myös huomannut tuon mohkäleen toimivan eräänlaisena jatkuvasti mukana kulkevana musteläikkätestinä, yksi ystävä näki siinä koalan, pari luokkakaveria hahmotti siinä kanalinnun muotoa. Mitähän muuta siinä voisi vielä nähdä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti