Kontaktilajeja

Kuvattavaa ja kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta tällaisena paistepäivänä en suostu koneen ääressä tämän enempiä kökkimään, joten jää toiseen kertaan. Sen verran kuitenkin täytyy raportoida, että intouduin tänään vessan siivouksen ohessa viimein tekemään jotain kamalalle roskiksellemme.

Ennen-kuvia ei ole, mutta eiköhän jokainen osaa mielessään kuvitella sellaisen muovisen, valkoisen, kulahtaneen ja nuhjaantuneen perus-Orthexin. Uuden ostaminen ei olisi varmaankaan ollut huono ratkaisu, mutta kun pitää saada heti nyt, niin silloin on helpompi vaan värkkäillä.

Semmoinen siitä sitten tuli. Oikeastaan vähän kauhea... Mutta eipähän ole enää nuhjaantuneen valkoinen! Tuollaisen ylöspäin levenevän kaarevan muodon päällystäminen ei mikään helppo homma ollut, joten annettakoon rutut ja rypyt minulle anteeksi. Roskiksen täytyy kestää kosteutta, joten en keksinyt muuta kiinnityskeinoa kuin kontaktimuovin (yök). En ole mikään kontaktimuovin suuri fani, kuten ei varmaan kukaan muukaan suurin piirtein täyspäinen ihminen. Ja ärsyttävää sen kanssa painiminen (kirjaimellisesti) olikin.

 

Kuitenkin sain kuin sainkin tuon ohkaisen paperin (joka on peräisin Pienestä tuoksukaupasta tilatusta paketista - taisin olla pehmustuspaperista lähes yhtä innoissani kuin paketin varsinaisestakin sisällöstä) ensin liimattua muoviin ja sitten koko komeuden joten kuten kiinni roskapöntön reunaan. Juuri tuohon eteen jäi kauheita ryttyjä, siispä noin puolisen tuntia aikaisemmin löytämäni pin-up-tyttöjen peittämä paperinpala/juliste (kuten sanottua, täältä voi löytää mitä vain) pääsi heti hyötykäyttöön! Kanteen en (ainakaan vielä) laittanut mitään, pitäisiköhän... Ideoita otetaan vastaan!

Huomasin, että sattumalta vaa'assammehan on ihan samat värit!

Nuo värit tai kuosit eivät oikeastaan ole ihan minua, mutta ilmeisesti vessamme on päättänyt, että tuollaista teemaa sinne sitten haetaan. (En kyllä oikeastaan ole ihan varma siitä, mikä sitä minua sitten on, sisustuksessa tai vaatetuksessa tai missään... Ilmaiset asiat varmaan ainakin, vaakakin kun kaverilta saatu!) Vessa tosin onkin mielestäni sellainen revittelyn paikka, siellä voi kokeilla kaikenlaista hassua, jota muuten ei ehkä uskaltaisi. Makunsa toki kullakin, mutta näin itse ajattelen.

Olipa mukavaa saada heti tehtyä jotain, kun reissullani inspiroiduin. Kävin vieraisilla erilaisissa kodeissa ja tapasin erilaisia ihmisiä (ikähaarukka noin 1kk - lähes 86 vuotta). Omat asiat näkee nyt sitten vähän vaihtuneessa valossa ja kääntyneessä kulmassa. Kyllä matkailu aina avartaa, lähti sitten 100 tai 10 000 kilometrin päähän!