maanantai 6. toukokuuta 2013

Erikoisjännittävää siivousasiaa

Palasin viikonloppuna vanhan harrastukseni ikkunanpesupiikomisen pariin. Paljonkaan helpompia hoideltavia en olisi keksinyt: ikkunat olivat juurin sopivan korkuisia, joten en tarvinnut jakkaraa ja hankalasti kuivattavat tuuletusräppänät olivat lasittomia. Ainoastaan parvekelasien kanssa meinasi vähän jännittää, mutta selvittiinpä siitäkin.

Nyt näin parinkymmenen (riippuen siitä, kuinka moneksi ikkunaksi parvekelasit lasketaan) ikkunan kokemuksella voisin jakaa vinkkini touhun onnistuneesti toteuttamiseen.

Kuva täältä
Vastustan sitä, että jokaiselle kodin nurkalle ja naaman rypylle pitäisi olla oma tuote. Silmämeikinpoistoaine, wc:n pesuaine, ikkunanpesusuihke... Markkinamiesten humputuksia sanon minä!

Kotimme pysyy siistinä pääasiassa mäntysuovan avulla. Tiukkoihin paikkoihin saatan hurauttaa ruokasoodaa (erityisesti pinttyneelle lavuaarille) ja erittäin vaikeisiin paikkoihin vielä väkiviinaetikkaa soodan lisäksi. Tämä yhdistelmä ei hengityselimille parasta mahdollista tavaraa ole, mutta eivätköhän keuhkoni pitkässä juoksussa kiitä kuitenkin näistä valinnoista.

Kuva täältä
Mutta niin, ne ikkunat! Vettä - muutama tippa astianpesuainetta - kunnon loraus etikkaa. (Ilmeisesti siivouksessa tulisi nimenomaan käyttää väkiviinaetikkaa, eikä sitä etikkahaposta laimennettua - ai miksikö? En minä vaan tiedä.) Suosittelen ainakin kokeilemaan! Ainekset kuitenkin maksavat murto-osan siitä, mitä "oikeat" pesuaineet, ja usein löytyvät kotoa jo valmiiksi. Rätillä ikkunalle, lastalla kuivaus ja siinäpä se sitten olikin.

Lastan ja reunojen kuivaukseen käytin vanhasta lakanasta revittyjä suiruja, talouspaperi-ihmiseksi kun en ole oikein koskaan oppinut. Eräs ystäväni on tehnyt vanhoista pyyhkeistä kestotalousliinoja, pitäisi löytää jostain saumuri ja surautella omista kanssa!

Aurinkoa alkuviikkoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti