Eräänä vuonna joulun aikaan
ystäväni koki Joulun Ihmeen kohdatessaan yöllisellä kävelyretkellään
Joulun Rotan. Joulun Rotta kuvastaa mielestäni hienosti tämän keskitalven juhlan syvintä olemusta, ja kappas kehveliä kehen täällä mummolassa törmäsinkään!
Vilahti siellä Rotan kaverina joku partaveikkokin, jonka syntymäpäivistä ei kuitenkaan ole nyt kyse.
Eilen illalla saunassa istuessa joulurauha saavutti minutkin, ja päätin heittää arkihuoleni. (Minun pieni Joulun Ihmeeni.) Seuraavan parin vuorokauden aikana elämäntehtäväni on lähinnä syödä ja lojua.
Rauhallista, lempeää ja huoletonta
keskitalven aikaa meille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti