keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Pikku possut

Tipaton tammikuu on tuonut muassaan lieveilmiön, nimittäin hirveän herkuttelun himon. Voihan se olla myös yleiseen sääolosuhteeseen ja muuhun sellaiseen liittyvää, mutta yhtä kaikki, napostelu on tämän hetken ehdoton ykkönen ruokailutapojen saralla.

Eilen viattomasti alkanut silmälasien katselureissu ystävän kera päättyi Stockan Herkun juustotiskille, siitä sitten oliivihyllylle ja aurinkokuivattuja tomaatteja valitsemaan ja keksejä ja niin.

Tuollaisilla palvelutiskeillä asiointi on minulle aina suuri nautinto, ihailen työntekijöiden laajaa tietämystä ja suhtautumista asiakkaisiinsa - meitäkin kohdeltiin kuin mitäkin turkisrouvia ja saimme kuulla sopivan vuolaan pahoittelun siitä, että heillä oli tarjolla vain kahta erilaista tapasjuustoa (vaikka ilmeemme varmasti olivat näkemisen arvoiset, kun meille selvisi, että on olemassa sellainenkin asia kuin tapasjuusto.)

Tyydyimme yhteen gruyèreen ja yhteen valkohomejuustoon, ja ihan maistuvia olivat. Tosin ensin mainitun haju meinasi viedä ruokahalun mennessään ja jälkimmäinen taas oli jokseenkin mitäänsanomaton, mutta oli mukavaa kokeilla uusia makuja.

Kaverina juustoilla ja kekseillä oli oliiveja, valkosipulinkynsiä, aurinkokuivattuja tomaatteja, suolakurkkuja, kuivattuja omenoita sekä lahjaksi saatua viikunahilloa (kiitos M, hyvää oli!). Melkein kaikki tuotteet olivat muuten eri maista (omput ja valkohomejuusto Suomesta, muut muualta), varsin kansainvälinen iltapala siis.

Tänään toinen ystävä ilmoitti, että pää hajoaa, nyt jotain äksöniä! Toiminnan naisena lupasin keittää teetä, ja palan painikkeeksi ehdotettiin yhteisleipomukseksi mutakakkua. Edellisestä kerrasta viisastuneena leipaisin kakun kuitenkin jo ennen ystävän saapumista, ja tosiaankin leipaisin, hommaan taisi mennä jotakuinkin vartti jos sitäkään.


Lisäsin taikinaan puoli ruokalusikallista chiliä, mikä oli hieman liikaa, mutta tulipahan hiki laiskan syödessä! Ihanan tuhtia, tahmeaa ja syntisen hyvää, taidanpa tehdä toisenkin kerran. Ohjeen aineksetkin yleensä löytyvät kaapista.

Namnam, sanoi tämä pikku possu ja asettui mahansa viereen lepäämään ja pohtimaan, mitä sitten söis...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti