Komisario Morse ja kumppanit

Kun tuli olo että jotain tarttis tehrä, mutta mitään isompaa ei viitsisi aloittaa, värkkäsin itselleni morsetus-korun (inspis Madam B.C:n blogista).

Tekstin keksimisessä isoimmaksi haasteeksi muodostui sopiva mitta (halusin korun, joka menee kaksi kertaa ranteen ympäri), ja valitsemastani sanaparista tuli vähän pöljä. Vaan olennaisinta onkin korun merkitys sanojen sijaan. Mukava pikku iltapuhde!

Neulomuspuolella olen saanut päätökseensä seilorisukat, jotka valmiina muistuttavat ennemminkin 70-luvun verkkatakista, ja väsännyt myös välipalapannan (palmikkopanta kiristi aina vaan ja jouti purkuun, joten tilalle tarvittiin jotain).

Stailisti oli vähän huolimaton noiden sukkien asettelun kanssa, pitääkin muistuttaa häntä olemaan seuraavalla kerralla skarpimpi. Mallina toimi toveri J, kiitos hänelle!

Olen varsin tyytyväinen molempiin tuotoksiin. Erityisesti mieltäni ilahduttavat nuo sukat, ei se tiimalasikantapää lopulta niin vaikea ollut (varsinkin kun luin Punomosta, että reikiä tulee vaikka mitä tekisi, joten niiden takia ei kannata masentua, parsii vaan sitten valmiina vähän siistimmäksi). Ovat muuten elämäni toiset aikuisten sukat, tästä se lähtee!