Lamaleipiä, lankaostoksia ja löytöjä

Ystävä tuli yökylään, ja iltapalaksi suunnittelin lämpimät voileivät. Tehdessä tajusin, ettei päälyksiä ollut nimeksikään, ja ruoka toi mieleen lapsuutemme lama-ajan.

(VUODEN 2014) LAMALEIVÄT

- tarjousruisleipää
- rikkailta päiviltä jääneitä säilykkeitä (marinoituja valkosipuleita ja oliiveja - mitään tuoretta ei tietystikään ole varaa ostaa näin sydäntalvella)
- tomaattisosetta (kaupan merkin tuubista)
- kuivettunut juuston jämä (elitisti kun olen käytin kuitenkin luomu-mozzarellaa)
- mustapippuria ja meiramia
- paista grillivastuksen alla kunnes juusto on sulanut

Leipiä rouskutellessa oli hyvä muistella eläkeläistyyliin niitä vanhoja (ei niin) hyviä aikoja, kun pizzaa sai vain juhlapäivinä ja silloinkin korkeintaan kahdella täytteellä, limpparia juotiin vain lauantaisin saunan jälkeen (yksi 0,33 litran pullollinen) ja tarjousbroilerinkoipien perässä saatettiin matkata vähän kauemmaskin.

Ystävän yökyläily johtui muuten aiemmin mainitusta konserttiin kurkistuksesta. Oli De Meyn pöydän taputtelua, Reichin kuuloelimiä hierovaa kilkatusta ja meditatiivista soitantaa sekä musiikkia West Side Storysta - jännittävää, valloittavaa, elämyksellistä, innostavaa! Pitää mennä toistekin, viiden euron lipulle sai hyvinkin vastinetta.

Konsertin jälkeen matkattiin kämppiksen kanssa Lielahteen Lankamaailmaan. Ostoslistalla luki 3 ½ sukkapuikot ja harmaata sukkalankaa. Jossain vaiheessa korissani olivatkin vain nämä ja olin jo suuntimassa kassalle. Sitten tapahtui jotain, ja pussiini tuli pakatuksi hieman useampi kerä.

Olen näemmä kamalan huono vastustamaan hieman erikoisemmista kuiduista valmistettuja lankoja, eivätkä nuo nyt niin kalliita edes olleet (punertavissa on villan lisäksi 30% nokkosta ja tumman violeteissa puolet soijaa). Sitä vain en tiedä, että mihinkä meinaan langat lykätä. Vähän jäin vielä pohtimaan tuota nokkoslangan vaalean roosaa sävyä (kyllä vain!), mutta katsotaan nyt jos saisin itseni hetken pidettyä poissa lankalaarien äärestä.

Mutta jos useampana päivänä käy ostoksilla, eihän niiden loppusummia lasketa yhteen? Esimerkiksi: tokihan kaksi viiden kympin ostosta on varsin eri asia kuin yksi satasen, eikö vaan?

Ostoksista tuli vielä mieleen eräs juttu:

Olen jo hetken haaveillut Tamara Aladinin Merja 5200 -lautasista (oletan noiden olevan niitä ellei samasta kuviosta ole tehty jotain halpiskopiota), ja nyt satuin löytämään niitä lähikirpparilta varsin kelpoon hintaan! Vaikka olen viime aikoina saanut mielihyvää lähinnä ostamattomuudesta, kyllä tavaran hankkiminenkin joskus iloa tuo.

Nyt takaisin kutimien ääreen, seilorisukka etenee kuten myös lompsanlämmitin!